Usein kysyttyä

    1. Voiko tutkimustietovarantoon syöttää itse tietoja?
    2. Kuinka tutkijoiden omat tiedot tuodaan tutkimustietovarantoon?
    3. Voiko tutkimustietovarantoon tallentaa tutkimusaineistoja tai julkaisuja?
    4. Kuinka rahoittaja pääsee mukaan tutkimustietovarantoon ja mitä tietoja täytyy toimittaa?
    5. Mitkä ovat tutkimustietovarannon pääosat?
    6. Lisääkö tutkimustietovaranto raportointia viranomaisille tai tutkimustoiminnan arviointeihin?
    7. Kuka tutkimustietovarannon tietoja saa käyttää?
    8. Onko Orcid-tunniste välttämätön tutkijalle?
    9. Miten henkilötietoja käsitellään tutkimustietovarannossa
    10. Tehdäänkö tutkimustietovarannon toteutuksessa päällekäistä työtä, koska tiedot on jo kerätty muihin järjestelmiin?
    11. Milloin tutkimustietovaranto on valmis?

    Voiko tutkimustietovarantoon syöttää itse tietoja?

    Tutkimustietovarannon tiedot haetaan useista lähdejärjestelmistä. Siihen ei rakenneta käyttöliittymää tietojen syöttämistä varten.

    Kuinka tutkijoiden omat tiedot tuodaan tutkimustietovarantoon?

    Tutkijoiden julkaisujen, aineistojen ja hankkeiden tiedot saadaan muista lähdejärjestelmistä, joita ylläpitävät yliopistot ja muut tutkimuksen piirissä toimivat organisaatiot. Sen vuoksi tutkijan työ riippuu siitä, kuinka lähdejärjestelmässä kerätään tietoja. Joissain organisaatioissa tutkijat syöttävät julkaisutietonsa itse tutkimustietojärjestelmään, kun toisissa ne tallennetaan sinne keskitetysti. Lähdejärjestelmien omistajien ja tutkimustietovarannon kesken on sovittu siitä mitkä tiedot siirtyvät edelleen eteenpäin tutkimustietovarantoon. Rahoituspäätöksiin liittyvät tiedot saadaan tutkimusrahoittajilta, joiden järjestelmiin tutkijat syöttävät tietoja haku- tai raportointivaiheessa.

    Tutkijan useissa eri lähdejärjestelmissä olevat tiedot tulevat yhdistymään valtakunnallisessa tutkimustietovarannossa. Yhdistelyn helpottamiseksi on toivottavaa, että tutkijat hyödyntävät ORCID-tunnistettaan aina kun se on mahdollista.

    Myöhemmin tutkimustietovarantoon suunnitellaan koottavaksi myös tutkijoiden muuta tutkimustoimintaa kuvaavia tietoja esimerkiksi affiliaatioita, tutkimusaloja, ja asiantuntijatehtäviä. Tiedot auttavat mm. asiantuntijoiden löytämistä ja tietyn tutkimusalan tutkijoiden kartoittamista. Tietoja koottaisiin esimerkiksi palveluista, joissa tutkijat ylläpitävät omaa tutkijaprofiiliaan. Niiden kerääminen edellyttää kuitenkin tutkijan omaa suostumusta.

    Voiko tutkimustietovarantoon tallentaa tutkimusaineistoja tai julkaisuja?

    Tutkimustietovarantoon tallennetaan vain tutkimusta kuvaavia metatietoja. Metatietoja ovat esimerkiksi julkaisun viitetiedot, tutkimusaineiston kuvailutiedot tai rahoituspäätöksen perustiedot. Varsinaisia tutkimusaineistoja tai julkaisuja ei tallenneta tutkimustietovarantoon. Metatietoihin sisältyy usein pysyvä osoite, josta julkaisun tai aineiston voi ladata.

    Kuinka rahoittaja pääsee mukaan tutkimustietovarantoon ja mitä tietoja täytyy toimittaa?

    Rahoittajan on tuettava ainakin osalla myöntämästään rahoituksesta tieteellistä tutkimusta. Muuta rajoitusta ei ole. Liittymisen yksityiskohdista keskustellaan yhdessä CSC:n kanssa liittymispalaverissa.

    Välttämättömien kerättävien tietojen määrä on päätetty pieneksi, jotta liittyminen olisi helppoa. Tietoja voi toimittaa halutessaan myös minimilaajuutta enemmän. Riittävää on suunnilleen sellaiset tiedot myönnetystä rahoituksesta, jotka rahoittaja julkaisee omilla verkkosivullaan.

    Tarkemmin asiasta voi lukea sivulla liittyminen hanketietovarantoon.

    Mitkä ovat tutkimustietovarannon pääosat?

    Tutkimustietovarannon tiedot ovat yhteisessä tietokannassa. Projektissa tutkimustietovaranto rakennetaan osakokonaisuuksittain.

            • Tiedot tutkimusjulkaisuista. Julkaisujen metatietoja on kerätty jo useita vuosia VIRTA-julkaisutietopalveluun. Se liitetään osaksi tutkimustietovarantoa. Julkaisutietoja voi selata jo nyt Juuli-palvelussa.
            • Tiedot tutkimusaineistoista. Aineistojen metatiedot haravoidaan kansallisista Fairdata-palveluista. Esimerkkinä osaa metatiedoista voi tarkastella Fairdatan ylläpitämästä Etsin-hakupalvelusta.
            • Tutkimusinfrastruktuurit. Infrat ovat laitteistoja, aineistoja tai palveluita, joita tutkijat käyttävät tutkimuksen tekemiseen. Suomessa ei ole tähän mennessä ollut yhtä paikkaa, josta etsiä laajasti tutkimusinfrastruktuureita. Tähän mennessä Suomen Akatemian rahoittamat tutkimusinfrastruktuurit on saanut haettua yhteisestä tietokannasta. Näiden lisäksi tutkimustietovarantoon kootaan myös olennaiset tiedot korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja muiden toimijoiden keskeisistä tutkimusinfrastruktuureista.
            • Tutkimusrahoitus. Tutkimustietovarantoon kerätään rahoittajilta myönteisten rahoituspäätösten tiedot. Tavoitteena on koota sekä kotimaisten rahoittajien että EU:n rahoittamat hankkeet. Tutkimustietovaranto muodostaa sen jälkeen ensimmäisenä kattavan kuvan tutkimusrahoituksesta. Mukaan saadaan myös yksityiset säätiöt ja rahastot niiden omassa aikataulussa.
            • Muut tiedot. Ylempänä on mainittu erikseen myös muita kokonaisuuksia, joista tärkeimpiä ovat tutkijoiden omat tiedot.

    Lisääkö tutkimustietovaranto raportointia viranomaisille tai tutkimustoiminnan arviointeihin?

    Tutkimustietovarannon tarkoituksena ei ole laajentaa viranomaisten tiedonkeruuta nykyisestä. Tutkimustietovarantoon koottavista tiedoista julkaisutiedot sisältyvät jo OKM:n vuosittain korkeakouluilta keräämiin tietoihin. Tutkimustoiminnan erilaisissa arvioinneissa käytettävät tiedot riippuvat arvionnin tekijöiden päätöksistä.

    Tutkimustietovarannon päätavoite on helpottaa tiedonsiirtoa erillisten järjestelmien välillä, vähentää tietojen manuaalista ja moninkertaista syöttämistä sekä parantaa tutkimustiedon löydettävyyttä.

    Kuka tutkimustietovarannon tietoja saa käyttää?

    Tiedot julkaistaan kaikille avoimena tutkimustietovarannon yhteyteen rakennettavan avoimen portaalin kautta. Portaalissa tiedot ovat katsottavissa, mutta niiden lataaminen massana ei ole mahdollista. Myöhempi tavoite on rakentaa koneluettavia rajapintoja, joiden kautta tiedot olisivat avoimesti tutkimustietoa tarvitsevien järjestelmien ja palveluiden hyödynnettävissä.

    Onko Orcid-tunniste välttämätön tutkijalle?

    Ei ole. Orcid-tunnisteen käyttäminen on kuitenkin erittäin suositeltavaa aina kun se tutkijan käyttämissä palveluissa on mahdollista.

    Kansainvälinen Orcid-tunniste (Open Researcher and Contributor ID) on tutkijan pysyvä ja yksilöivä tunniste. Tällä hetkellä Orcid-tunniste on maailmanlaajuisesti tunnustetuin ja selvästi käytetyin keino tutkijoiden yksilöimiseen. Myös tutkimustietovarannossa on päätetty käyttää Orcid-tunnistetta tutkijoiden tunnistamiseen. Sen avulla kaikki tutkimustietovarannon tutkimustuotokset pystytään kytkemään tekijäänsä. Tutkijoiden työtä helpottavat käyttötapaukset käytännössä edellyttävät sitä, että hänen tuotoksensa ovat löydettävissä Orcid-tunnisteen avulla.

    Koska kaikki tutkimustietovarannon tiedot tulevat erilaisista lähdejärjestelmistä, myös Orcid-tunnisteet tulevat näitä reittejä pitkin.

    Lisätietoa Orcid-tunnisteesta omasta organisaatiosta tai kansainvälisen Orcidin sivustolta: orcid.org.

    Miten henkilötietoja käsitellään tutkimustietovarannossa?

    Tietosuoja-asetuksen mukaan henkilötietoja ovat kaikki sellaiset tiedot, jotka ovat yhdistettävissä henkilöön. Siksi määritelmän mukaisesti tutkimustietovarantoon tallennetaan henkilötietoja. Tiedot ovat julkaisujen, tutkimusaineistojen, rahoituspäätösten ja tutkimusinfrastruktuurien kuvailutietoja ja tulevaisuudessa mahdollisesti tutkijoiden aktiviteettitietoja (ks yllä). Kaikki tutkimustietovarantoon koottavat tiedot ovat jo saatavissa useista eri kansallisista ja kansainvälisistä palveluista. Suomessa Juulista, Etsimestä, rahoittajien sivuilta, tutkimusinfrastruktuuripankista. Tarkemmin asiasta sivulla: henkilötietojen käsittelyperusteet tutkimustietovarannossa sekä tutkimustietovarannon tietosuojaselosteessa.

    Tehdäänkö tutkimustietovarannon toteutuksessa päällekkäistä työtä, koska tiedot on jo kerätty muihin järjestelmiin?

    Tutkimustietovarantoon ei kerätä tietoa uudelleen, jos se on jo kerättynä johonkin toiseen tietojärjestelmään tai palveluun. Tarkoituksena on, että tutkimustietovarantoon siirtyy automaattisesti kopio lähdejärjestelmien tiedoista. Tutkimustietovaranto kokoaa useiden eri lähdejärjestelmien tietoa ja välittää sitä eteenpäin yhdenmukaisessa muodossa muille tiedon tarvitsijoille. Ratkaisun ansiosta jokaisen järjestelmän ei tarvitse rakentaa omaa yhteyttä kaikkiin muihin järjestelmiin.

    Milloin tutkimustietovaranto on valmis?

    Tutkimustietovaranto rakentuu vaiheittain. Osa (esim. VIRTA-julkaisutietopalvelu) on jo käytössä ja niiden tiedot ovat hyödynnettävissä eri palveluissa. Osan toteuttaminen on parhaillaan käynnissä. Tavoitteena on kaikkien komponenttien valmistuminen vuoden 2020 loppuun mennessä. Tutkimustietovarantoa voi kuitenkin käyttää jo ennen projektin päättymistä ja kaikkien komponenttien valmistumista. Aikataulu

    Tutkimustietovaranto rakentuu vaiheittain. Osa lähdejärjestelmistä (esim. VIRTA-julkaisutietopalvelu) on jo valmiita, ja niiden tietoja voidaan jo hyödyntää eri palveluissa. Osan toteuttaminen (esim. tutkimusaineistojen metatietovaranto METAX, hanketietovaranto) on vasta käynnistetty. Tavoitteena on, että tutkimustietovarannon kaikki komponentit olisivat valmiita vuoden 2020 loppuun mennessä (aikataulu)


    Etkö löytänyt vastausta etsimääsi kysymykseen? Lisätietoa Tutkimustietovarannosta löydät täältä.

    Voit myös lähettää kysymyksesi sähköpostilla osoitteeseen tutkimustietovaranto@csc.fi tai käyttää yhteydenottolomaketta.