Tutkimustietovarannosta jatkossa kattavasti tietoa Suomessa tehtävästä tutkimuksesta

Tutkimustietojen hyödyntäminen muuttuu tulevaisuudessa helpommaksi tutkimustietovarannon myötä. Toteutettava uusi palvelu kokoaa yhteen esimerkiksi julkaisuja, tutkimusaineistoja, tutkimusinfrastruktuureita, tutkijoita, hankkeita ja tutkimusryhmiä koskevia metatietoja.

Tutkimuksesta kerättävän tiedon määrä kasvaa jatkuvasti, mutta vielä edelleen tutkijat ja tutkimushallinto tallentavat samoja tietoja lukuisiin eri tietojärjestelmiin. Usein tämä johtuu siitä, että kukin organisaatio (tutkimusorganisaatio, rahoittaja, tutkimusaineistojen ylläpitäjä jne.) on vastuussa vain omista tietojärjestelmistään. Tutkimustietovarannon ideana on mahdollistaa eri tietojärjestelmissä olevien tietojen hyödyntäminen myös toisessa tietojärjestelmässä. Tutkimustietovarannon avulla hallinnollinen työtaakka kevenee, kun kerran tallennettu tieto voidaan poimia  tietovarannosta automaattisesti toiseen järjestelmään.

Tutkimustietovaranto ei tule korvaamaan organisaatioiden omia järjestelmiä eikä kansainvälisiä tutkimustietoja välittäviä järjestelmiä. Sen sijaan tutkimustietovaranto tulee parantamaan olemassa olevien järjestelmien toimintaa yhdistämällä tietoja kansallisella tasolla. Lisäksi tutkimustietovaranto tulee hyödyntämään jo olemassa olevia ja rakenteilla olevia kansainvälisiä tietojärjestelmiä kustannustehokkaalla tavalla. Yhdestä paikasta helposti ja avoimesti löydettävät tiedot muodostavat kattavan kuvan siitä, millaista tutkimusta Suomessa tehdään. Yhden palvelun  kautta on siis jatkossa mahdollista saada tietää, mitä hankkeita kullakin alalla on käynnissä, keitä tutkijoita niissä työskentelee ja minkälaisia tuotoksia hankkeissa on syntynyt.

Tietovaranto tarjoaa lukemattomia uusia käyttömahdollisuuksia jo olemassa olevalle tiedolle. Tutkija pystyy hyödyntämään omia tietojaan sujuvammin eri palveluissa, ja toisiinsa liittyvät tutkimustuotokset voidaan linkittää yhteen. Tutkimustieto on entistä helpommin sitä hyödyntävien kansalaisten ja tiedotusvälineiden saatavilla. Tutkimusorganisaatioilla ja rahoittajilla on käytössään ajantasaiset ja yhdenmukaiset tiedot, ja tietojen siirto organisaatioiden välillä helpottuu.

Tutkimustietovarantohanke käynnistyi vuonna 2017, ja palvelu toteutetaan vaiheittain vuoteen 2020 mennessä. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on antanut valtakunnallinen tutkimustietovarannon toteuttamisen toimeksi CSC:lle. Vuoden 2018 aikana tietovarantoon sisällytetään yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta kootut julkaisujen tiedot. Seuraavana vuonna siihen yhdistetään rahoittajilta kerättävät tiedot näiden rahoittamista tutkimushankkeista sekä suomalaisista tutkimusinfrastruktuureista. Seuraavassa vaiheessa mukaan liitetään tutkimusaineistojen kuvailutietoja sekä tietoja tutkijoista, jotka ovat antaneet luvan tietojen haravointiin valitsemistaan palveluista.

OKM on lisäksi asettanut tutkimushallinnon tietovirtojen ja tutkimusvarannon kehittämisen ohjaamiseksi johto- ja ohjausryhmät vuosille 2017–2020. Johtoryhmä muun muassa pohtii keinoja keventää tutkijoiden ja hallinnon työtaakkaa, tunnistaa tutkimushallinnon tietotarpeita ja edistää toimijoiden välistä yhteistyötä. Ohjausryhmä puolestaan ohjaa palvelun kehittämistä sekä koordinoi valtakunnallista yhteistyötä.

Tässä blogissa tullaan jatkossa esittelemään tutkimustietovarannon edistymistä sekä projektin näkökulmasta kiintoisia asioita. Lisäksi blogissa tullaan kertomaan alan kansainvälisistä tapahtumista ja suuntauksista.  Tutkimustietovaranto tuo tullessaan useita mahdollisia potentiaalisia hyödyntämiskohteita. Voisiko esim. tutkimusrahoituksen haun miettiä kokonaan uudella tavalla, kuten Karl-Erik Michelsen ehdottaa kirjoituksessaan? Löytyisikö tutkimustietovarannon kautta vaihtoehto Eskolle?
Kerro sinäkin ideasi tutkimustietovarannon hyödyntämisestä! Seuraa myös
tutkimustietovarannon Twitter-tiliä @tutkimustieto.

Jukka Haapamäki                                                                                                 

Kirjoittaja on ylitarkastaja opetus- ja kulttuuriministeriössä ja toimii Tutkimustietovarannon ohjausryhmän puheenjohtajana.

Lue Karl-Erik Michelsenin kirjoitus osoitteessa http://blogi.professoriliitto.fi/karl-erik-michelsen/tutkimusrahoituksen-slush-tapahtuma/

Vaihtoehto Eskolle -kampanja osoitteessa http://vaihtoehtoeskolle.fi/