Tutkimustietovarannon rakentaminen vaatii laajasti eri toimijoiden yhteistyötä

Tutkimuksesta kerätään metatietoja useisiin organisaatiokohtaisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin tietokantoihin. Vihdoinkin ollaan siirtymässä kohti aikaa, jossa kertaalleen kerättyjä metatietoja voidaan näppärästi siirrellä palvelujen välillä niin, että tietojen manuaalisen syöttämisen sijaan annetaan tehokkaiden palvelinten, nopeiden verkkojen ja koneluettavien rajapintojen hoitaa tehtävänsä.

Käytännössä toimivan metatietojen siirtojärjestelmän rakentaminen ei kuitenkaan ole yksinkertainen asia. Tehtävässä onnistuminen vaatii runsaasti eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja yhteistä kokemusta siitä, mihin tarkoitukseen näitä järjestelmiä rakennetaan. Tutkimustietovarannon osalta tätä työtä ohjaa ja valtakunnallisesti koordinoi kokenut ohjausryhmä. Ohjausryhmä kokoontuu vuonna 2018 kuusi kertaa. Jokaisen ohjausryhmän kokouksen jälkeen Tutkimustietovarannon blogiin kirjoitetaan lyhyt yhteenveto kokouksessa keskustelua herättäneistä aiheista.
Viimeisimmässä ohjausryhmän kokouksessa pohdittiin, miksi Suomen kannattaa laittaa resursseja kansalliseen tutkimustietovarantoon. Keskustelua käytiin tunnistettujen käyttötapausten ja konkreettisten hyötyjen avulla. Tutkija hyötyy esimerkiksi siitä, että laatiessaan rahoitushakemusta tai hankeraporttia verkkolomakkeelle, hän voi lisätä omat julkaisunsa esimerkiksi valitsemalla aukeavasta pudotusvalikosta. Tutkija saattaa joutua raportoimaan kymmeniä, jopa satoja, artikkeleita pitkäaikaisen hankkeen lopuksi tai naputtelemaan samojen artikkelien tiedot kymmeniin rahoitushakemuksiin. Julkaisujen hakutoiminto on nyt jo Virta-julkaisutietopalvelun kautta käytössä Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen raportoinnissa. Ohjausryhmä päätti, että jatkossa julkaisutiedot ovat hyödynnettävissä myös CSC:n laskentaresurssien jatkohakemuksen yhteydessä.

Ohjausryhmä keskusteli myös tutkijan yksilöllisestä tunnistamisesta, joka on tutkimustietovarannossa edellytys tutkimusta kuvaavien metatietojen yhdistämiseksi oikean tutkijan tietoihin. Perinteinen tapa tunnistaa tutkijoita on perustunut tutkijan nimeen. Samannimisiä tutkijoita voi kuitenkin olla useita, tutkija voi eri tilanteissa käyttää eri nimiä ja tutkijan nimi voi muuttua. Kansainvälisesti kehitetty ratkaisu on ORCID-tunniste, jonka on luonut itselleen maailmassa jo yli 4 miljoonaa tutkijaa. Ohjausryhmä haluaa lisätä ORCID-tunnisteen hyötyjä Suomessa. Hyötyjen saavuttamiseksi esiteltiin joukko uusia käyttötapauksia ohjausryhmän seurattavaksi. ORCIDista lisää tutkijatunniste.fi -sivulla.
Tutkimustietovarantohankkeen ohjausryhmän helmikuisen kokouksen muistio on luettavissa täällä.


Lisää tutkijatunnisteesta voit lukea osoitteesta https://tutkijatunniste.fi ja https://orcid.org.

Tutkimustietovarannosta jatkossa kattavasti tietoa Suomessa tehtävästä tutkimuksesta

Tutkimustietojen hyödyntäminen muuttuu tulevaisuudessa helpommaksi tutkimustietovarannon myötä. Toteutettava uusi palvelu kokoaa yhteen esimerkiksi julkaisuja, tutkimusaineistoja, tutkimusinfrastruktuureita, tutkijoita, hankkeita ja tutkimusryhmiä koskevia metatietoja.

Tutkimuksesta kerättävän tiedon määrä kasvaa jatkuvasti, mutta vielä edelleen tutkijat ja tutkimushallinto tallentavat samoja tietoja lukuisiin eri tietojärjestelmiin. Usein tämä johtuu siitä, että kukin organisaatio (tutkimusorganisaatio, rahoittaja, tutkimusaineistojen ylläpitäjä jne.) on vastuussa vain omista tietojärjestelmistään. Tutkimustietovarannon ideana on mahdollistaa eri tietojärjestelmissä olevien tietojen hyödyntäminen myös toisessa tietojärjestelmässä. Tutkimustietovarannon avulla hallinnollinen työtaakka kevenee, kun kerran tallennettu tieto voidaan poimia  tietovarannosta automaattisesti toiseen järjestelmään.

Tutkimustietovaranto ei tule korvaamaan organisaatioiden omia järjestelmiä eikä kansainvälisiä tutkimustietoja välittäviä järjestelmiä. Sen sijaan tutkimustietovaranto tulee parantamaan olemassa olevien järjestelmien toimintaa yhdistämällä tietoja kansallisella tasolla. Lisäksi tutkimustietovaranto tulee hyödyntämään jo olemassa olevia ja rakenteilla olevia kansainvälisiä tietojärjestelmiä kustannustehokkaalla tavalla. Yhdestä paikasta helposti ja avoimesti löydettävät tiedot muodostavat kattavan kuvan siitä, millaista tutkimusta Suomessa tehdään. Yhden palvelun  kautta on siis jatkossa mahdollista saada tietää, mitä hankkeita kullakin alalla on käynnissä, keitä tutkijoita niissä työskentelee ja minkälaisia tuotoksia hankkeissa on syntynyt.

Tietovaranto tarjoaa lukemattomia uusia käyttömahdollisuuksia jo olemassa olevalle tiedolle. Tutkija pystyy hyödyntämään omia tietojaan sujuvammin eri palveluissa, ja toisiinsa liittyvät tutkimustuotokset voidaan linkittää yhteen. Tutkimustieto on entistä helpommin sitä hyödyntävien kansalaisten ja tiedotusvälineiden saatavilla. Tutkimusorganisaatioilla ja rahoittajilla on käytössään ajantasaiset ja yhdenmukaiset tiedot, ja tietojen siirto organisaatioiden välillä helpottuu.

Tutkimustietovarantohanke käynnistyi vuonna 2017, ja palvelu toteutetaan vaiheittain vuoteen 2020 mennessä. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on antanut valtakunnallinen tutkimustietovarannon toteuttamisen toimeksi CSC:lle. Vuoden 2018 aikana tietovarantoon sisällytetään yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta kootut julkaisujen tiedot. Seuraavana vuonna siihen yhdistetään rahoittajilta kerättävät tiedot näiden rahoittamista tutkimushankkeista sekä suomalaisista tutkimusinfrastruktuureista. Seuraavassa vaiheessa mukaan liitetään tutkimusaineistojen kuvailutietoja sekä tietoja tutkijoista, jotka ovat antaneet luvan tietojen haravointiin valitsemistaan palveluista.

OKM on lisäksi asettanut tutkimushallinnon tietovirtojen ja tutkimusvarannon kehittämisen ohjaamiseksi johto- ja ohjausryhmät vuosille 2017–2020. Johtoryhmä muun muassa pohtii keinoja keventää tutkijoiden ja hallinnon työtaakkaa, tunnistaa tutkimushallinnon tietotarpeita ja edistää toimijoiden välistä yhteistyötä. Ohjausryhmä puolestaan ohjaa palvelun kehittämistä sekä koordinoi valtakunnallista yhteistyötä.

Tässä blogissa tullaan jatkossa esittelemään tutkimustietovarannon edistymistä sekä projektin näkökulmasta kiintoisia asioita. Lisäksi blogissa tullaan kertomaan alan kansainvälisistä tapahtumista ja suuntauksista.  Tutkimustietovaranto tuo tullessaan useita mahdollisia potentiaalisia hyödyntämiskohteita. Voisiko esim. tutkimusrahoituksen haun miettiä kokonaan uudella tavalla, kuten Karl-Erik Michelsen ehdottaa kirjoituksessaan? Löytyisikö tutkimustietovarannon kautta vaihtoehto Eskolle?
Kerro sinäkin ideasi tutkimustietovarannon hyödyntämisestä! Seuraa myös
tutkimustietovarannon Twitter-tiliä @tutkimustieto.

Jukka Haapamäki                                                                                                 

Kirjoittaja on ylitarkastaja opetus- ja kulttuuriministeriössä ja toimii Tutkimustietovarannon ohjausryhmän puheenjohtajana.

Lue Karl-Erik Michelsenin kirjoitus osoitteessa http://blogi.professoriliitto.fi/karl-erik-michelsen/tutkimusrahoituksen-slush-tapahtuma/

Vaihtoehto Eskolle -kampanja osoitteessa http://vaihtoehtoeskolle.fi/