Palvelumuotoilulla portaali käyttäjiään varten

Tutkimustietovarantohankkeen näkyvin osa tulee olemaan verkkoportaali. Se tarjoaa yhden yhteisen, avoimen ja kattavan näkymän, josta kuka tahansa voi hakea tietoa julkisin ja yksityisin varoin tuotetusta tutkimuksesta. Portaalia on suunniteltu alusta asti käyttäjälähtöisesti ja yhteistyössä ennakoitujen käyttäjäryhmien kanssa.

Tutkimustietovarannon loppukäyttäjäryhmistä suurin on suuri yleisö. Rajatummiksi käyttäjäryhmiksi on tunnistettu yritykset, tiedotusvälineet sekä tutkimusrahoittajat, tutkimushallinnon asiantuntijat ja tutkijat. Samoin tiedekustantajat ja tieteelle lahjoittavat hyötyvät tutkimustietovarannosta. Yhteistyöllä sidosryhmien kanssa on tavoitettu laajasti loppukäyttäjien edustajia, joiden näkemyksiä on hyödynnetty hankkeen eri vaiheissa. Hankkeen johto- ja ohjausryhmät muodostuvat tutkimusorganisaatioiden ja tiederahoittajien sekä tiedeyhteisön muista keskeisistä edustajista.

Tutkimuslaitosten ja -rahoittajien sekä yritysten ja tiedotusvälineiden näkemyksiä kartoitettiin palvelumuotoilun keinoin haastatteluilla. Tutkijoiden näkemyksiä kerättiin verkkokyselyllä.

Palvelumuotoilussa tunnistettiin jokaiselle käyttäjäryhmälle ominaisia tarpeita ja toiminnallisuudelle kohdennettuja käyttäjäryhmiä. Tiedon sujuvampi löytäminen, vertailtavuus ja luotettavuus olivat kaikille keskeisiä toiveita. Tutkimuksesta, tutkijoista, tutkimusrahoituksesta ja tutkimuksessa käytettävistä aineistoista ja infrastruktuureista kaivattiin keskitettyä ja luotettavaa tiedonlähdettä. Esimerkiksi yritykset halusivat hyödyntää tehokkaammin tutkimusinfrastruktuureita ja löytää yhteistyömahdollisuuksia. Kattavaa tietolähdettä eri alojen asiantuntijoista etsivät niin rahoittajat, yritykset, tiedostusvälineet kuin itse asiantuntijatkin. Tutkimusrahoitukseen liittyviä merkittäviä käyttötapauksia oli kaikilla käyttäjäryhmillä. Portaali tarjoaa näkymän näihin tietoihin, kun tietovarantoon kootaan ensimmäistä kertaa yhteen tiedot myönnetystä tutkimusrahoituksesta.

Verkkoportaalin ensimmäinen versio julkaistaan tämänhetkisten suunnitelmien mukaan keväällä 2020. Ensimmäisenä portaaliin tulevat julkaisutiedot sekä tietoja myönnetystä rahoituksesta useilta tutkimusrahoittajilta. Samanaikaisesti julkaistaan tutkimusorganisaatioiden tiedot. Myöhemmin portaaliin tuodaan tiedot mm. tutkimusinfrastruktuureista. Tutkijoita varten portaalin yhteyteen rakennetaan suostumuksenhallintapalvelu omien tietojen hallintaa varten. Portaalia tullaan kehittämään jatkossakin käyttäjien palautetta ja toiveita kuunnellen.

Ennen julkaisua palvelu kuitenkin tarvitsee nimen. Portaali julkaistaan kolmikielisenä, englanninkielinen versio osoitteessa research.fi. Sopivaa suomen- ja ruotsinkielistä nimeä etsitään opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämässä nimikilpailussa. Ehdotuksia voi jättää 30.9. asti.


Palvelumuotoilu toteutettiin yhdessä Gofore Oyj:n kanssa.

Lue lisää portaalin nimikilpailusta www.tutkimustietovaranto.fi/ehdota. Ehdotuksia voi jättää 30.9. asti.

 

 

euroCRIS-tapaaminen kokosi Suomeen yli 100 tutkimustiedon hallinnan asiantuntijaa

Suomessa 27.-29.5.2019 järjestetty euroCRIS-tapaaminen kokosi yli 100 tutkimustiedon hallinnan asiantuntijaa ympäri Eurooppaa. CSC:llä pidettyyn tapahtumaan saapui osallistujia 21 maasta.

Vuonna 2002 perustettu euroCRIS on kansainvälinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka tarjoaa kansainvälisiä verkostoitumismahdollisuuksia tutkimustietojen parissa työskenteleville. EuroCRISin päätavoite on edistää tutkimuksesta kerättävien tietojen yhteismitallisuutta sekä niihin liittyvien palveluiden, erityisesti tutkimustietojärjestelmien (Current Research Information System = CRIS) yhteentoimivuutta. Järjestelmien yhteentoimivuuden tueksi euroCRIS ylläpitää ja kehittää yhteistä CERIF-tietomallia (the Common European Research Information Format). EuroCRIS-yhteisöön ja sen työryhmiin kuuluu muun muassa tutkijoita, tutkimusorganisaatioiden hallinnon, suunnitteluyksiköiden ja kirjastojen asiantuntijoita, tutkimusrahoittajia sekä tietojärjestelmien kehittäjiä.

Tapahtumassa kuultiin 26 kiinnostavaa esitystä sekä kansallisten toimijoiden että yksittäisten tutkimusorganisaatioiden näkökulmista. Suomalaisen tutkimustietovarantohankkeen lisäksi esiteltiin vastaavia kansallisia palveluita muista maista, mm. Norjasta (Cristin), Alankomaista (NARCIS) ja Belgian Flandersista (FRIS). Erityisesti Flandersin toteutus on tavoitteiltaan hyvin lähellä Suomen tutkimustietovarantoa: se kokoaa tietoja tutkijoista ja tutkimuksesta automaattisesti ja ajantasaisesti lukuisista lähdejärjestelmistä siten, että tietoa voivat hyödyntää niin yritykset, tutkijat kuin suuri yleisökin. FRIS palkittiin viime vuonna Belgiassa vuoden parhaana julkishallinnon digitalisaatioprojektina.

Per Öster CSC:ltä kertoi myös European Open Science Cloud:in (EOSC) etenemisestä. Yhteisten eurooppalaisten palveluiden pyritään keskittämään huomio siihen, että ne palvelevat tiedettä sen sijaan, että niitä tehtäisiin teknologioiden ehdolla. Useimmat EOSC:in palvelut liittyvät tutkimusdatan hallintaan, mutta esimerkiksi OpenAIRE:n tarkoituksena on koota metatietoa laajasti myös julkaisuista ja tutkimusprojekteista.

EuroCRISin puheenjohtaja Ed Simons kertoi euroCRISin laatineen OpenAIREn kanssa Memorandum of Understanding -lauselman yhteistyön kehittämisestä sekä parhaan mahdollisen tutkimustiedon infrastruktuurin toteuttamisesta siten, että se hyödyttäisi mahdollisimman laajasti eri sidosryhmiä: päätöksentekijöitä, rahoittajia, tutkimusorganisaatioita ja tutkijoita. EuroCRIS tekee tiivistä yhteistyötä myös Euroopan ulkopuolisten toimijoiden, kuten VIVO:n ja CASRAI:n, kanssa.

Ensimmäisen ohjelmapäivän paneelissa keskusteltiin edellytyksistä kehittää yhteiseurooppalaista tutkimustietopalvelua, joka yhdistäisi kansallisia CRIS-tyyppisiä ratkaisuja. Gunnar Sivertsen (NIFU, Norja) kertoi suunnitteilla olevasta pohjoismaisesta NordRIS-hankkeesta, jossa tavoitteena on koota Pohjoismaiden kansalliset julkaisutietovarannot yhteen ja tuottaa näin tietoa muun muassa päätöksenteon ja tutkimusorganisaatioiden vertailun tueksi.

Myös OpenAIRE kokoaa laajasti tietoja ja tähtää laajaan kattavuuteen, mutta tällä hetkellä sen tiedot eivät ole yhtä rakenteisia ja yhteismitallisia kuin CRIS-järjestelmissä eikä se siksi sovellu esimerkiksi tutkimuksen arvioinnin ja eri maiden tutkimustoiminnan vertailun tarpeisiin. OpenAIRE tarvitseekin toimiakseen laadukkaita lähdejärjestelmiä, ja CRIS-järjestelmät ja sekä euroCRISin puitteissa alla tehtävä eurooppalainen yhteistyö on ovat tässä keskeisessä roolissa. Seuraava euroCRIS-tapaaminen järjestetään Saksan Münsterissa 18.-20.11.2019.


EuroCRIS Membership Meeting spring 2019 järjestettiin Helsingissä 26.-28.5.2019

Katso kaikki seminaarin esitykset.

Tietovirtojen laatu syntyy asiantuntijoiden osaamisesta – ajatuksia TUHA-verkoston seminaarista 9.4.2019

Pääpaino tutkimuksen tuen ja hallinnon verkoston (TUHA) seminaarissa huhtikuun 9. päivänä oli tutkimusaineistojen metadatan tietovirroissa. Erityisesti Pauli Assisen (Helsingin yliopisto, OpenAIRE2020) esitys tarjosi paljon ajatuksia yhteentoimivuuden ja yhteistyön näkökulmasta.

Assisen puheenvuorossa korostuivat hyödyt, joita syntyy tutkimusaineistojen metadatan tietovirtojen avulla. Niiden hyödyntäminen edesauttaa muun muassa tutkijan meritoitumista, tutkimuksen näkyvyyttä ja tiedon löydettävyyttä. Nämä ajatukset ja tavoitteet ovat tärkeitä myös Tutkimustietovarannon kehitystyössä. Myöhemmin työpajassa paneuduttiin tarkemmin konkreettisiin käyttötapauksiin aineistotietovirtojen hyödyntämiseksi sekä niiden käyttämisen tehostamiseksi.

Tutkimustietovaranto kytkee tietovirrat toisiinsa, mutta pelkkä järjestelmä ja välineet eivät yksinään riitä. Tarvitaan laadukkaita ja hyödyllisiä tietovirtoja. Assinen painotti laadun syntyvän tietovirtoja hyödyntävien osaamisesta ja aitojen käyttäjätarpeiden ratkaisemisesta. Eli yhteistyö asiantuntijoiden välillä on olennaista.

TUHA-verkosto on muodostunut nimenomaan yhteistyön edistäjäksi ja asiantuntijoiden osaamisen kanavoimiseksi yhteisiin hankkeisiin. Avauspuheenvuorossaan verkoston puheenjohtaja Ella Bingham (Aalto-yliopisto) nosti yhdeksi esimerkiksi verkoston ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan Avoimen tieteen koordinaation välisen yhteistyön tutkimusaineistoihin liittyvissä asioissa.

Seminaarissa kiinnitettiin huomiota myös yhteistyön ja yhteentoimivuuden kansainvälisyyteen, sillä metadatan tietovirrat eivät tunne rajoja. Euroopanlaajuisesti toimivat Eurooppalaiset avoimen tieteen pilvipalvelut (European Open Science Cloud, EOSC) rakentavat ja tarjoavat jo nyt tutkijan käyttöön palveluita, joilla tutkimuksesta saadaan yhteismitallisempaa sekä tietoja virtaamaan yli maa- ja tieteenalarajojen.


TUHA-verkoston seminaari 9.4.2019 Minerva-torilla. Tapahtuman wikisivu ja esitykset osoitteessa https://wiki.eduuni.fi/x/bDhXBQ

European Open Science Cloud osoitteessa www.eosc-portal.eu

EuroCRIS 27.-29.5.2019 kokoaa Suomeen tutkimushallinnon asiantuntijoita ympäri Euroopan

EuroCRIS Membership Meeting järjestetään Helsingissä ja Espoossa 27.-29.5.2019. Kaksi kertaa vuodessa järjestettävä, eri Euroopan kaupungeissa kiertävä tapahtuma tarjoaa kansainvälisiä verkostoitumismahdollisuuksia tutkimushallinnon asiantuntijoille. Tällä kertaa tilaisuutta isännöi CSC – Tieteen tietotekniikan keskus. Ohjelmassa on esityksiä ja keskustelua eri maissa käynnissä olevasta kehityksestä tutkimustiedon hallinnassa.

Vuonna 2002 perustettu EuroCRIS on kansainvälinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka kokoaa yhteen eri Euroopan maissa tutkimustietojen parissa työskenteleviä. EuroCRIS-yhteisöön ja sen työryhmiin kuuluu muun muassa tutkijoita, tutkimusorganisaatioiden hallinnon, suunnitteluyksiköiden ja kirjastojen asiantuntijoita, tutkimusrahoittajia sekä tietojärjestelmien kehittäjiä.

EuroCRISin päätavoite on edistää tutkimuksesta kerättävien tietojen yhteismitallisuutta sekä niihin liittyvien palveluiden, erityisesti tutkimustietojärjestelmien (Current Research Information System = CRIS) yhteentoimivuutta. CRIS- ja muiden tutkimustiedon hallinnan järjestelmien yhteentoimivuuden tueksi uroCRIS ylläpitää yhteistä CERIF-tietomallia (the Common European Research Information Format), jota kehitetään yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa.

Tutkimusorganisaatiot hallinnoivat CRIS-järjestelmissään tietoa esimerkiksi tutkijoistaan ja näiden julkaisuista, projekteista ja muista tutkimusaktiviteeteista. Tällaisia ovat esimerkiksi Helsingin yliopiston TUHAT ja Aalto-yliopiston ACRIS. Niitä hyödynnetään organisaatioissa mm. oman tutkimuksen arvioinnin, suunnittelun ja seurannan välineenä ja ne toimivat myös näyteikkunana organisaatioissa tuotettuun tutkimukseen.  CRIS-järjestelmät tuottavat tietoja myös kansallisiin tietovarantoihin, kuten tutkimustietovarantoon. Useimmat CRIS-järjestelmät perustuvat kaupallisten toimijoiden tarjoamiin ohjelmistoihin, joista monissa suomalaisissakin yliopistoissa käytössä olevat ainakin Pure (Elsevier) ja Converis (Clarivate Analytics) ovat mukana myös EuroCRISissa.

Suomalaisia asiantuntijoita ja organisaatioita on ollut EuroCRIS:in toiminnassa melkein sen alusta asti, välillä aktiivisemmin, viime aikoina kuitenkin enemmänkin seuraajan roolissa. Suomessa järjestettävän tapaamisen ohjelmassa isäntämaalla on kuitenkin merkittävä rooli, ja erityisesti pääohjelman ensimmäinen päivä tiistaina 28.5. on varattu Suomen ja muiden Pohjoismaiden esityksille. Suomesta esiteltäviä hankkeita ovat muun muassa kansalliset Fairdata-palvelut, tutkimustietovaranto, kotimaisten lehtien julkaisualusta sekä ammattikorkeakoulujen avoimen julkaisemisen alusta.

Tiistai-iltapäivän paneelissa keskustellaan mahdollisuuksista yhteiseurooppalaiselle palvelulle, joka kokoaisi tutkimustiedot yhteen kansallisista tai paikallisista järjestelmistä ja tarjoaisi ikkunan koko Euroopassa tehtävään tutkimukseen. Yksi tällainen alusta on EU-rahoituksella kehitetty OpenAIRE-palvelu, joka kokoaa mm. avoimien julkaisujen ja tutkimusaineistojen tietoja yhteen. OpenAIREn päätavoitteena on tiedonvälitys avoimesti saatavilla olevasta tutkimuksesta, kun taas CRIS-järjestelmien kattavampi ja rakenteellisempi tieto tarjoaa välineitä myös tutkimuksen arviointiin ja seurantaan. OpenAIRE tarvitsee kuitenkin hyviä lähteitä, ja suomalainen VIRTA-julkaisutietopalvelu onkin ensimmäinen kansallinen CRIS-tietoihin perustuva järjestelmä, josta tietoja siirretään OpenAIREen. CRISien ja OpenAIREn integraatiosta ja siihen liittyvästä yhteistyöstä keskustellaan perusteellisemmin teknisten asiantuntijoiden työpajassa EuroCRIS-tapaamisen esiohjelmassa maanantaina 27.5.

Myös keskiviikon 29.5. ohjelmassa on lukuisia esityksiä tutkimustiedon hallinnan eri näkökulmista. Keskiviikkoiltapäivä keskittyy tutkimustiedon hyödyntämiseen rahoittajaorganisaatioissa. Tämänkertainen EuroCRIS Membership Meeting tarjoaa kokonaisuudessaan mielenkiintoisen kattauksen tutkimustiedon hallinnan palveluihin ja niiden kehitykseen niin kansainvälisesti, kansallisesti kuin paikallisestikin.

Tilaisuuteen voi ilmoittautua 24.5. asti: https://www.csc.fi/web/EuroCRIS2019


EuroCRIS membership meeting 27.-29.5.2019 Helsinki/Espoo, ohjelma ja ilmoittautuminen osoitteessa https://www.csc.fi/web/eurocris2019

Tiedot suomalaisista tutkimusjulkaisuista OpenAIRE-portaaliin – kansallisella integraatiolla yhteentoimivuutta ja näkyvyyttä

Suomalaiset tutkimusorganisaatiot toimittavat vuosittain kansalliseen VIRTA-julkaisutietopalveluun metatietoja tutkimusjulkaisuistaan. Toistaiseksi julkaisutiedonkeruun aineistoa on hyödynnetty muun muassa kansallista julkaisutoimintaa esittävillä raporteilla tilastopalvelu Vipusessa, yksittäisiä julkaisuja esittävässä Juuli-portaalissa sekä osana Suomen Akatemian verkkoasiointia.

Osana VIRTA-julkaisutietopalvelun kehitystä on vuoden 2018 puolivälistä saakka työstetty integrointia eurooppalaiseen OpenAIRE-portaaliin. OpenAIRE-portaalin taustalla on vuodesta 2009 lähtien Euroopan komission tukemat OpenAIRE-projektit, joiden taustalla vaikuttavat useat tutkimusinfrastruktuurien parissa toimivat organisaatiot erityisesti EU:n jäsenvaltioista, mutta myös EU:n ulkopuolelta.  VIRTA-julkaisutietopalvelun ja OpenAIRE:n yhteistyön tavoitteena on saattaa metatietoa suomalaisten tutkimusorganisaatioiden julkaisuista kansainväliseen tietovarantoon keskitetyn palvelun kautta ja täten huomattavasti lisätä julkaisujen saamaa näkyvyyttä. Samalla varmistetaan yhdenmukaisen ja ajantasaisen metatiedon saatavuus kansainvälisellä tasolla. Integraatio on tarkoitus saattaa toimintaan vuoden 2019 puoliväliin mennessä ja siitä voi lukea tarkemmin OpenAIREn blogissa.

Joonas Nikkanen

Kirjoittaja toimii VIRTA-julkaisutietopalvelun projektipäällikkönä CSC:llä


Blogikirjoitus ”Providing Finnish national Publication Data to OpenAIRE – Case VIRTA” (julkaistu 23.4.2019) luettavissa OpenAIRE:n blogissa osoitteessa https://www.openaire.eu/blogs/providing-finnish-national-publication-data-to-openaire-case-virta

Lue lisää VIRTA-julkaisutietopalvelusta täällä