Tietovirtojen laatu syntyy asiantuntijoiden osaamisesta – ajatuksia TUHA-verkoston seminaarista 9.4.2019

Pääpaino tutkimuksen tuen ja hallinnon verkoston (TUHA) seminaarissa huhtikuun 9. päivänä oli tutkimusaineistojen metadatan tietovirroissa. Erityisesti Pauli Assisen (Helsingin yliopisto, OpenAIRE2020) esitys tarjosi paljon ajatuksia yhteentoimivuuden ja yhteistyön näkökulmasta.

Assisen puheenvuorossa korostuivat hyödyt, joita syntyy tutkimusaineistojen metadatan tietovirtojen avulla. Niiden hyödyntäminen edesauttaa muun muassa tutkijan meritoitumista, tutkimuksen näkyvyyttä ja tiedon löydettävyyttä. Nämä ajatukset ja tavoitteet ovat tärkeitä myös Tutkimustietovarannon kehitystyössä. Myöhemmin työpajassa paneuduttiin tarkemmin konkreettisiin käyttötapauksiin aineistotietovirtojen hyödyntämiseksi sekä niiden käyttämisen tehostamiseksi.

Tutkimustietovaranto kytkee tietovirrat toisiinsa, mutta pelkkä järjestelmä ja välineet eivät yksinään riitä. Tarvitaan laadukkaita ja hyödyllisiä tietovirtoja. Assinen painotti laadun syntyvän tietovirtoja hyödyntävien osaamisesta ja aitojen käyttäjätarpeiden ratkaisemisesta. Eli yhteistyö asiantuntijoiden välillä on olennaista.

TUHA-verkosto on muodostunut nimenomaan yhteistyön edistäjäksi ja asiantuntijoiden osaamisen kanavoimiseksi yhteisiin hankkeisiin. Avauspuheenvuorossaan verkoston puheenjohtaja Ella Bingham (Aalto-yliopisto) nosti yhdeksi esimerkiksi verkoston ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan Avoimen tieteen koordinaation välisen yhteistyön tutkimusaineistoihin liittyvissä asioissa.

Seminaarissa kiinnitettiin huomiota myös yhteistyön ja yhteentoimivuuden kansainvälisyyteen, sillä metadatan tietovirrat eivät tunne rajoja. Euroopanlaajuisesti toimivat Eurooppalaiset avoimen tieteen pilvipalvelut (European Open Science Cloud, EOSC) rakentavat ja tarjoavat jo nyt tutkijan käyttöön palveluita, joilla tutkimuksesta saadaan yhteismitallisempaa sekä tietoja virtaamaan yli maa- ja tieteenalarajojen.


TUHA-verkoston seminaari 9.4.2019 Minerva-torilla. Tapahtuman wikisivu ja esitykset osoitteessa https://wiki.eduuni.fi/x/bDhXBQ

European Open Science Cloud osoitteessa www.eosc-portal.eu

EuroCRIS 27.-29.5.2019 kokoaa Suomeen tutkimushallinnon asiantuntijoita ympäri Euroopan

EuroCRIS Membership Meeting järjestetään Helsingissä ja Espoossa 27.-29.5.2019. Kaksi kertaa vuodessa järjestettävä, eri Euroopan kaupungeissa kiertävä tapahtuma tarjoaa kansainvälisiä verkostoitumismahdollisuuksia tutkimushallinnon asiantuntijoille. Tällä kertaa tilaisuutta isännöi CSC – Tieteen tietotekniikan keskus. Ohjelmassa on esityksiä ja keskustelua eri maissa käynnissä olevasta kehityksestä tutkimustiedon hallinnassa.

Vuonna 2002 perustettu EuroCRIS on kansainvälinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka kokoaa yhteen eri Euroopan maissa tutkimustietojen parissa työskenteleviä. EuroCRIS-yhteisöön ja sen työryhmiin kuuluu muun muassa tutkijoita, tutkimusorganisaatioiden hallinnon, suunnitteluyksiköiden ja kirjastojen asiantuntijoita, tutkimusrahoittajia sekä tietojärjestelmien kehittäjiä.

EuroCRISin päätavoite on edistää tutkimuksesta kerättävien tietojen yhteismitallisuutta sekä niihin liittyvien palveluiden, erityisesti tutkimustietojärjestelmien (Current Research Information System = CRIS) yhteentoimivuutta. CRIS- ja muiden tutkimustiedon hallinnan järjestelmien yhteentoimivuuden tueksi uroCRIS ylläpitää yhteistä CERIF-tietomallia (the Common European Research Information Format), jota kehitetään yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa.

Tutkimusorganisaatiot hallinnoivat CRIS-järjestelmissään tietoa esimerkiksi tutkijoistaan ja näiden julkaisuista, projekteista ja muista tutkimusaktiviteeteista. Tällaisia ovat esimerkiksi Helsingin yliopiston TUHAT ja Aalto-yliopiston ACRIS. Niitä hyödynnetään organisaatioissa mm. oman tutkimuksen arvioinnin, suunnittelun ja seurannan välineenä ja ne toimivat myös näyteikkunana organisaatioissa tuotettuun tutkimukseen.  CRIS-järjestelmät tuottavat tietoja myös kansallisiin tietovarantoihin, kuten tutkimustietovarantoon. Useimmat CRIS-järjestelmät perustuvat kaupallisten toimijoiden tarjoamiin ohjelmistoihin, joista monissa suomalaisissakin yliopistoissa käytössä olevat ainakin Pure (Elsevier) ja Converis (Clarivate Analytics) ovat mukana myös EuroCRISissa.

Suomalaisia asiantuntijoita ja organisaatioita on ollut EuroCRIS:in toiminnassa melkein sen alusta asti, välillä aktiivisemmin, viime aikoina kuitenkin enemmänkin seuraajan roolissa. Suomessa järjestettävän tapaamisen ohjelmassa isäntämaalla on kuitenkin merkittävä rooli, ja erityisesti pääohjelman ensimmäinen päivä tiistaina 28.5. on varattu Suomen ja muiden Pohjoismaiden esityksille. Suomesta esiteltäviä hankkeita ovat muun muassa kansalliset Fairdata-palvelut, tutkimustietovaranto, kotimaisten lehtien julkaisualusta sekä ammattikorkeakoulujen avoimen julkaisemisen alusta.

Tiistai-iltapäivän paneelissa keskustellaan mahdollisuuksista yhteiseurooppalaiselle palvelulle, joka kokoaisi tutkimustiedot yhteen kansallisista tai paikallisista järjestelmistä ja tarjoaisi ikkunan koko Euroopassa tehtävään tutkimukseen. Yksi tällainen alusta on EU-rahoituksella kehitetty OpenAIRE-palvelu, joka kokoaa mm. avoimien julkaisujen ja tutkimusaineistojen tietoja yhteen. OpenAIREn päätavoitteena on tiedonvälitys avoimesti saatavilla olevasta tutkimuksesta, kun taas CRIS-järjestelmien kattavampi ja rakenteellisempi tieto tarjoaa välineitä myös tutkimuksen arviointiin ja seurantaan. OpenAIRE tarvitsee kuitenkin hyviä lähteitä, ja suomalainen VIRTA-julkaisutietopalvelu onkin ensimmäinen kansallinen CRIS-tietoihin perustuva järjestelmä, josta tietoja siirretään OpenAIREen. CRISien ja OpenAIREn integraatiosta ja siihen liittyvästä yhteistyöstä keskustellaan perusteellisemmin teknisten asiantuntijoiden työpajassa EuroCRIS-tapaamisen esiohjelmassa maanantaina 27.5.

Myös keskiviikon 29.5. ohjelmassa on lukuisia esityksiä tutkimustiedon hallinnan eri näkökulmista. Keskiviikkoiltapäivä keskittyy tutkimustiedon hyödyntämiseen rahoittajaorganisaatioissa. Tämänkertainen EuroCRIS Membership Meeting tarjoaa kokonaisuudessaan mielenkiintoisen kattauksen tutkimustiedon hallinnan palveluihin ja niiden kehitykseen niin kansainvälisesti, kansallisesti kuin paikallisestikin.

Tilaisuuteen voi ilmoittautua 24.5. asti: https://www.csc.fi/web/EuroCRIS2019


EuroCRIS membership meeting 27.-29.5.2019 Helsinki/Espoo, ohjelma ja ilmoittautuminen osoitteessa https://www.csc.fi/web/eurocris2019

Tiedot suomalaisista tutkimusjulkaisuista OpenAIRE-portaaliin – kansallisella integraatiolla yhteentoimivuutta ja näkyvyyttä

Suomalaiset tutkimusorganisaatiot toimittavat vuosittain kansalliseen VIRTA-julkaisutietopalveluun metatietoja tutkimusjulkaisuistaan. Toistaiseksi julkaisutiedonkeruun aineistoa on hyödynnetty muun muassa kansallista julkaisutoimintaa esittävillä raporteilla tilastopalvelu Vipusessa, yksittäisiä julkaisuja esittävässä Juuli-portaalissa sekä osana Suomen Akatemian verkkoasiointia.

Osana VIRTA-julkaisutietopalvelun kehitystä on vuoden 2018 puolivälistä saakka työstetty integrointia eurooppalaiseen OpenAIRE-portaaliin. OpenAIRE-portaalin taustalla on vuodesta 2009 lähtien Euroopan komission tukemat OpenAIRE-projektit, joiden taustalla vaikuttavat useat tutkimusinfrastruktuurien parissa toimivat organisaatiot erityisesti EU:n jäsenvaltioista, mutta myös EU:n ulkopuolelta.  VIRTA-julkaisutietopalvelun ja OpenAIRE:n yhteistyön tavoitteena on saattaa metatietoa suomalaisten tutkimusorganisaatioiden julkaisuista kansainväliseen tietovarantoon keskitetyn palvelun kautta ja täten huomattavasti lisätä julkaisujen saamaa näkyvyyttä. Samalla varmistetaan yhdenmukaisen ja ajantasaisen metatiedon saatavuus kansainvälisellä tasolla. Integraatio on tarkoitus saattaa toimintaan vuoden 2019 puoliväliin mennessä ja siitä voi lukea tarkemmin OpenAIREn blogissa.

Joonas Nikkanen

Kirjoittaja toimii VIRTA-julkaisutietopalvelun projektipäällikkönä CSC:llä


Blogikirjoitus ”Providing Finnish national Publication Data to OpenAIRE – Case VIRTA” (julkaistu 23.4.2019) luettavissa OpenAIRE:n blogissa osoitteessa https://www.openaire.eu/blogs/providing-finnish-national-publication-data-to-openaire-case-virta

Lue lisää VIRTA-julkaisutietopalvelusta täällä

The Finnish Research Funding Database compiles information on granted research projects

The Finnish Research Funding Database is ready to receive data from the funders. We listed the Five Key Points.

  1.      Research Funding Database is part of the national Research Information Hub

The Research Information Hub gathers information regarding publications, research data, researchers and funding decisions from multiple sources, and they can be utilized for various purposes. Research Funding Database collects information related to the research funding process from both public and private funders. The gathered information contains, for example, information about the amount and length of funding, description of the granted project, granted researchers and organizations and information about the funder and the associated call.

  1. The Hub helps to get rid of unnecessary administrative tasks

The main purpose of the Research Information Hub is to lighten the administrative burden endured by the researches. The Hub enables information entered in one system to be utilized in other systems as well. For example, publication information stored in the Hub can be used in funding applications or reporting. Furthermore, the researcher can easily discover and access different funding options thanks to enhanced visibility. The Hub also provides information about grants directly to the researcher’s home organization.

  1.    A window to the research in Finland

The upcoming public portal of the Research Information Hub – www.research.fi – provides free and unlimited browsing access to the Hub’s information. A comprehensive picture of the research conducted in Finland will be available for the first time. The hub offers insights into what is being researched and funded. Regardless of the funding source, domestic funding is equally discoverable. The private foundations and funds have a significant role in supporting research, and thanks to the Hub, their role will be accordingly presented.

  1.    Highlighting the impact of the research

Research Funding Database supports the evaluation of the results and impact of research funding. It lays the groundwork for the foundations to build new tools to improve existing processes and increase collaboration. Research results supported by the funding can be actually followed up, and grants can be connected to research outputs, data, researchers, and organizations. Cumulative data allows analyzing the development of research funding in Finland.

  1.       Principles of processing personal data thoroughly addressed

Each funder is responsible for their own data disclosed in the Research Funding Database. Currently, the funders either grant their funding under the condition that the information can be published or request consent from the applicant.

Comparing approaches – research information hub in New Zealand

Notes from the steering group meeting on 11th June 2018

The latest steering group meeting of the Finnish Research Information Hub had a pleasant addition to the agenda, when a visitor outside the Finnish stakeholder group – and outside Finland, joined us. Jackie Fawcett, Principal Advisor of Science and Innovation Trends from New Zealand, introduced us to the  New Zealand’s national research information system NRIS which is currently being developed by the Ministry of Business, Innovation & Employment. The meeting offered us a great opportunity to exchange experiences and ideas about the process of building a national research information system.

The most important goal is to make New Zealand’s research and researchers more visible both to domestic and international audiences. Targets have especially focused on offering a comprehensive overview of the latest developments in research, science and innovation and making it easier to find experts and relevant research results. This goal, as well as reducing the administrative workload of researchers, are similar to what the Finnish national research information hub is pursuing.

Also other similarities between the NRIS and the Finnish research information hub were found. Both of them underline that everyone should benefit from the systems, and shared goals means a lot of work. Moreover, the privacy issues and openness of data has also required a lot of consideration in both countries. Fawcett told that they have been working for quite a long time in defining the concept model so that the organizations can easily integrate data from their systems to the NRIS. In Finland, the model has been developed together with the organizations.

Unlike in Finland, New Zealand doesn’t have separate source system where the information for the hub could be easily retrieved, and therefore they had to start developing the hub from scratch. At the moment, the New Zealand’s hub is ready to receive data from government departments and independent research organizations. By now, they have assembled the existing data to the portal and piloted with a few organizations. The next step will be to gradually expand the hub.

Another approach that was found to differ between the two national hubs was the order of different steps taken in the design path. In New Zealand, the major share of the attention and input was given to the technical model construction over outputs. In Finland, the first step has been to think the needs of the end users, and only then to design the data model and integrate systems, yet these steps are also done simultaneously. At the moment, we are utilizing a service design process to build a portal that would best serve the end users.

In both countries, however, much work still remains to be done. Moreover, besides Finland and New Zealand, many other countries are currently building or have already implemented their own national research information systems. Even though all hubs have their own background, characteristics, and use cases, we can learn from the successes and challenges that others have already experienced. Therefore, it is important that we do not compare to others as competition, but as an asset.

The full memo from the latest steering group meeting can be read from here (in Finnish only).

Links to other national research information systems:

New Zealand: NRIS

Norway: CRISTIN

Sweden: SWECRIS

Portugal: PT-CRIS

The Netherlands: NARCIS