PIDapalooza 2020 in Lisbon, Portugal

PIDapalooza is the “Open Festival of Persistent Identifiers”, an international annual conference focused on research related persistent identifiers (“PIDs”). The conference has a unique flair – it places special importance on the interaction with the audience, and encourages experimentation and thinking outside the box in how to carry out presentations. This year the meeting took place in Lisbon, Portugal. Several presentations offered interesting viewpoints and information also relevant to the Finnish research information hub.

The Portuguese keynote talked about how they have created a national scheme where every student gets a student ID, to which all electronic documentation is tied. Several changes in legislation have been enacted to e.g. ensure that the electronic documents are legally valid, just like their paper predecessors. If the student continues onto a research career, the student id continues as a science id, to which all publications, research grants, and other scientific accomplishments and merits are tied.

One memorable presentation (https://zenodo.org/record/3630398) was performed in the form of a fairytale, in which the audience chose the path to follow. In addition to the innovative presentation format, it illustrated very well how important it is not only to create persistent identifiers but also to adopt the use of PIDs into common practices.

Based on the continuum of certain themes in the PIDapalooza conferences during the past few years, it is clear that not all, if any, of the issues are easily solved, and require international synergy and collaboration. And Pidapalooza is one of the main forums for doing exactly this. The efficient use of PIDs is one area that requires collaboration and communication. We have to be able to show the added value of using PIDs. One way to illustrate the benefits is to create a view on how to take advantage of connections.

The use of persistent identifiers is constantly evolving and this year the conference introduced some new ones. For example, identifying software source code (SWH-IDs, https://doi.org/10.5281/zenodo.3630124) enables referencing and reusing source code in the future.

The InTRePID (https://doi.org/10.5281/zenodo.3632922), In-Text Reference Pointer Identifier, was also a new type of id introduced. InTRePIDs link to the context in where a reference is done, and calculate the potential significance of articles in a reference list since it can be meaningful whether a source is cited once or eight times during an article. The linguistic context of a citation can also be analyzed to determine the type of citation in question (e.g. supporting, contradicting). For such purposes, it becomes necessary to identify each occurrence of a citation in text.

The presentation “MERIL’s PIDdy Party!” (https://doi.org/10.5281/zenodo.3637978) on the other hand, told the familiar sad story about a project that was left without a proper business plan for continuity after the project funding stopped. MERIL worked on creating a European wide portal for documentation and discovery of research infrastructures (https://portal.meril.eu/), developed in several FP7 and H2020 projects.

The Finnish Research Information Hub gave a presentation on “Unified Identifier Management and Resolution Services” focusing on the use of PIDs in the upcoming hub and a PID management service that is currently being developed at CSC. The audience gave input on the consequences of having several PIDs for the same resource and ideas about how to prioritize different identifier types.

These souvenirs brought again new viewpoints and plans on the table. Next year, the Research Information Hub will hopefully be able to share its best PID practices as well as the current dilemmas for the international experts to reflect and clarify.


Read more about PIDapalooza at https://www.pidapalooza.org

All presentations from the Lisbon 2020 meeting can be found at https://zenodo.org/communities/pidapalooza20/

The presentation Unified Identifier Management and Resolution Services was given by Tommi Suominen, CSC

Tutkimustietovarantoon suunnitteilla valtakunnallinen näkymä myös tieteen ja tutkimuksen uutisiin

Tutkimustietovarannon webinaarissa 23.1.2020 esiteltiin hanketta erityisesti tutkimustietovarantoon tietoa toimittavien tutkimusorganisaatioiden viestinnän asiantuntijoille. Webinaarin tavoitteena oli edistää yhtä tutkimustietovarannon ”lisäpalikoiksi” kutsutuista osista: varsinaisen tietosisällön – eli julkaisuiden, tutkijoiden tietojen, tutkimusaineistojen, tutkimusinfrastruktuurien ja tutkimusorganisaatioiden metatietojen lisäksi portaaliin on suunniteltu koottua näkymää siihen, mitä tutkimusorganisaatiot itse uutisoivat tutkimuksestaan.

Webinaarissa esiteltiin viestinnän asiantuntijoille hankkeessa hahmoteltuja mahdollisia ratkaisuja uutisten keräämiseen sekä suuntaviivoja siihen, miltä uutisten koontinäkymä portaalissa voisi näyttää. Tavoitteena on, että uutisten siirtäminen aiheuttaisi tietoja toimittaville organisaatioille mahdollisimman vähän ylimääräistä työtä sekä hyödyntäisi mahdollisimman paljon jo olemassa olevia kanavia. Viestinnän asiantuntijat esittivätkin webinaarissa saman toiveen, ja nimesivät muutamia tällä hetkellä käytössä olevia tiedonjakelujärjestelmiä. Keskustelu tarkemman tilanteen kartoittamiksi jatkuu kaikkien kiinnostuneiden organisaatioiden kanssa.

Lisäksi keskustelua herätti muun muassa tiedettä ja tutkimusta koskettavien uutisten rajaaminen. Laskettaisiinko esimerkiksi väitöskirjaa koskeva uutinen tutkimuksen uutisoinniksi? Yhteisenä näkemyksenä oli, että määrittely tulisi jättää kunkin organisaation itse päätettäväksi, sillä erilaisten uutisten ja käytäntöjen kirjon todettiin olevan laaja jopa organisaatioiden sisällä. Tämän ja muiden avoimien kysymysten osalta kehitys ja yhteistyö yhdessä tutkimusorganisaatioiden kanssa jatkuu. Mikäli uutistietovirrat organisaatioista tutkimustietovarantoon saadaan toteutettua sujuvasti jo kevään aikana, uutisiin voi päästä tutustumaan jo portaalin ensimmäisessä julkaistavassa versiossa.

Kiitos kaikille webinaariin osallistuneille mielenkiinnosta ja hyödyllisestä keskustelusta! Tallenne webinaarista on katsottavissa osoitteessa https://wiki.eduuni.fi/x/4oXHBw. Kaikki kysymykset ja kommentit voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen tutkimustietovaranto@csc.fi.


Kuuntele webinaarin tallenne ja tutustu esityskalvoihin osoitteessa https://wiki.eduuni.fi/x/4oXHBw.

Tutkimustietovarannon portaalin ensimmäinen versio julkaistaan kesällä 2020. Tarkempaa tietoa julkaisuajankohdasta luvassa pian.

Palvelumuotoilulla portaali käyttäjiään varten

Tutkimustietovarantohankkeen näkyvin osa tulee olemaan verkkoportaali. Se tarjoaa yhden yhteisen, avoimen ja kattavan näkymän, josta kuka tahansa voi hakea tietoa julkisin ja yksityisin varoin tuotetusta tutkimuksesta. Portaalia on suunniteltu alusta asti käyttäjälähtöisesti ja yhteistyössä ennakoitujen käyttäjäryhmien kanssa.

Tutkimustietovarannon loppukäyttäjäryhmistä suurin on suuri yleisö. Rajatummiksi käyttäjäryhmiksi on tunnistettu yritykset, tiedotusvälineet sekä tutkimusrahoittajat, tutkimushallinnon asiantuntijat ja tutkijat. Samoin tiedekustantajat ja tieteelle lahjoittavat hyötyvät tutkimustietovarannosta. Yhteistyöllä sidosryhmien kanssa on tavoitettu laajasti loppukäyttäjien edustajia, joiden näkemyksiä on hyödynnetty hankkeen eri vaiheissa. Hankkeen johto- ja ohjausryhmät muodostuvat tutkimusorganisaatioiden ja tiederahoittajien sekä tiedeyhteisön muista keskeisistä edustajista.

Tutkimuslaitosten ja -rahoittajien sekä yritysten ja tiedotusvälineiden näkemyksiä kartoitettiin palvelumuotoilun keinoin haastatteluilla. Tutkijoiden näkemyksiä kerättiin verkkokyselyllä.

Palvelumuotoilussa tunnistettiin jokaiselle käyttäjäryhmälle ominaisia tarpeita ja toiminnallisuudelle kohdennettuja käyttäjäryhmiä. Tiedon sujuvampi löytäminen, vertailtavuus ja luotettavuus olivat kaikille keskeisiä toiveita. Tutkimuksesta, tutkijoista, tutkimusrahoituksesta ja tutkimuksessa käytettävistä aineistoista ja infrastruktuureista kaivattiin keskitettyä ja luotettavaa tiedonlähdettä. Esimerkiksi yritykset halusivat hyödyntää tehokkaammin tutkimusinfrastruktuureita ja löytää yhteistyömahdollisuuksia. Kattavaa tietolähdettä eri alojen asiantuntijoista etsivät niin rahoittajat, yritykset, tiedostusvälineet kuin itse asiantuntijatkin. Tutkimusrahoitukseen liittyviä merkittäviä käyttötapauksia oli kaikilla käyttäjäryhmillä. Portaali tarjoaa näkymän näihin tietoihin, kun tietovarantoon kootaan ensimmäistä kertaa yhteen tiedot myönnetystä tutkimusrahoituksesta.

Verkkoportaalin ensimmäinen versio julkaistaan tämänhetkisten suunnitelmien mukaan keväällä 2020. Ensimmäisenä portaaliin tulevat julkaisutiedot sekä tietoja myönnetystä rahoituksesta useilta tutkimusrahoittajilta. Samanaikaisesti julkaistaan tutkimusorganisaatioiden tiedot. Myöhemmin portaaliin tuodaan tiedot mm. tutkimusinfrastruktuureista. Tutkijoita varten portaalin yhteyteen rakennetaan suostumuksenhallintapalvelu omien tietojen hallintaa varten. Portaalia tullaan kehittämään jatkossakin käyttäjien palautetta ja toiveita kuunnellen.

Ennen julkaisua palvelu kuitenkin tarvitsee nimen. Portaali julkaistaan kolmikielisenä, englanninkielinen versio osoitteessa research.fi. Sopivaa suomen- ja ruotsinkielistä nimeä etsitään opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämässä nimikilpailussa. Ehdotuksia voi jättää 30.9. asti.


Palvelumuotoilu toteutettiin yhdessä Gofore Oyj:n kanssa.

Lue lisää portaalin nimikilpailusta www.tutkimustietovaranto.fi/ehdota. Ehdotuksia voi jättää 30.9. asti.

 

 

euroCRIS-tapaaminen kokosi Suomeen yli 100 tutkimustiedon hallinnan asiantuntijaa

Suomessa 27.-29.5.2019 järjestetty euroCRIS-tapaaminen kokosi yli 100 tutkimustiedon hallinnan asiantuntijaa ympäri Eurooppaa. CSC:llä pidettyyn tapahtumaan saapui osallistujia 21 maasta.

Vuonna 2002 perustettu euroCRIS on kansainvälinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka tarjoaa kansainvälisiä verkostoitumismahdollisuuksia tutkimustietojen parissa työskenteleville. EuroCRISin päätavoite on edistää tutkimuksesta kerättävien tietojen yhteismitallisuutta sekä niihin liittyvien palveluiden, erityisesti tutkimustietojärjestelmien (Current Research Information System = CRIS) yhteentoimivuutta. Järjestelmien yhteentoimivuuden tueksi euroCRIS ylläpitää ja kehittää yhteistä CERIF-tietomallia (the Common European Research Information Format). EuroCRIS-yhteisöön ja sen työryhmiin kuuluu muun muassa tutkijoita, tutkimusorganisaatioiden hallinnon, suunnitteluyksiköiden ja kirjastojen asiantuntijoita, tutkimusrahoittajia sekä tietojärjestelmien kehittäjiä.

Tapahtumassa kuultiin 26 kiinnostavaa esitystä sekä kansallisten toimijoiden että yksittäisten tutkimusorganisaatioiden näkökulmista. Suomalaisen tutkimustietovarantohankkeen lisäksi esiteltiin vastaavia kansallisia palveluita muista maista, mm. Norjasta (Cristin), Alankomaista (NARCIS) ja Belgian Flandersista (FRIS). Erityisesti Flandersin toteutus on tavoitteiltaan hyvin lähellä Suomen tutkimustietovarantoa: se kokoaa tietoja tutkijoista ja tutkimuksesta automaattisesti ja ajantasaisesti lukuisista lähdejärjestelmistä siten, että tietoa voivat hyödyntää niin yritykset, tutkijat kuin suuri yleisökin. FRIS palkittiin viime vuonna Belgiassa vuoden parhaana julkishallinnon digitalisaatioprojektina.

Per Öster CSC:ltä kertoi myös European Open Science Cloud:in (EOSC) etenemisestä. Yhteisten eurooppalaisten palveluiden pyritään keskittämään huomio siihen, että ne palvelevat tiedettä sen sijaan, että niitä tehtäisiin teknologioiden ehdolla. Useimmat EOSC:in palvelut liittyvät tutkimusdatan hallintaan, mutta esimerkiksi OpenAIRE:n tarkoituksena on koota metatietoa laajasti myös julkaisuista ja tutkimusprojekteista.

EuroCRISin puheenjohtaja Ed Simons kertoi euroCRISin laatineen OpenAIREn kanssa Memorandum of Understanding -lauselman yhteistyön kehittämisestä sekä parhaan mahdollisen tutkimustiedon infrastruktuurin toteuttamisesta siten, että se hyödyttäisi mahdollisimman laajasti eri sidosryhmiä: päätöksentekijöitä, rahoittajia, tutkimusorganisaatioita ja tutkijoita. EuroCRIS tekee tiivistä yhteistyötä myös Euroopan ulkopuolisten toimijoiden, kuten VIVO:n ja CASRAI:n, kanssa.

Ensimmäisen ohjelmapäivän paneelissa keskusteltiin edellytyksistä kehittää yhteiseurooppalaista tutkimustietopalvelua, joka yhdistäisi kansallisia CRIS-tyyppisiä ratkaisuja. Gunnar Sivertsen (NIFU, Norja) kertoi suunnitteilla olevasta pohjoismaisesta NordRIS-hankkeesta, jossa tavoitteena on koota Pohjoismaiden kansalliset julkaisutietovarannot yhteen ja tuottaa näin tietoa muun muassa päätöksenteon ja tutkimusorganisaatioiden vertailun tueksi.

Myös OpenAIRE kokoaa laajasti tietoja ja tähtää laajaan kattavuuteen, mutta tällä hetkellä sen tiedot eivät ole yhtä rakenteisia ja yhteismitallisia kuin CRIS-järjestelmissä eikä se siksi sovellu esimerkiksi tutkimuksen arvioinnin ja eri maiden tutkimustoiminnan vertailun tarpeisiin. OpenAIRE tarvitseekin toimiakseen laadukkaita lähdejärjestelmiä, ja CRIS-järjestelmät ja sekä euroCRISin puitteissa alla tehtävä eurooppalainen yhteistyö on ovat tässä keskeisessä roolissa. Seuraava euroCRIS-tapaaminen järjestetään Saksan Münsterissa 18.-20.11.2019.


EuroCRIS Membership Meeting spring 2019 järjestettiin Helsingissä 26.-28.5.2019

Katso kaikki seminaarin esitykset.

Tietovirtojen laatu syntyy asiantuntijoiden osaamisesta – ajatuksia TUHA-verkoston seminaarista 9.4.2019

Pääpaino tutkimuksen tuen ja hallinnon verkoston (TUHA) seminaarissa huhtikuun 9. päivänä oli tutkimusaineistojen metadatan tietovirroissa. Erityisesti Pauli Assisen (Helsingin yliopisto, OpenAIRE2020) esitys tarjosi paljon ajatuksia yhteentoimivuuden ja yhteistyön näkökulmasta.

Assisen puheenvuorossa korostuivat hyödyt, joita syntyy tutkimusaineistojen metadatan tietovirtojen avulla. Niiden hyödyntäminen edesauttaa muun muassa tutkijan meritoitumista, tutkimuksen näkyvyyttä ja tiedon löydettävyyttä. Nämä ajatukset ja tavoitteet ovat tärkeitä myös Tutkimustietovarannon kehitystyössä. Myöhemmin työpajassa paneuduttiin tarkemmin konkreettisiin käyttötapauksiin aineistotietovirtojen hyödyntämiseksi sekä niiden käyttämisen tehostamiseksi.

Tutkimustietovaranto kytkee tietovirrat toisiinsa, mutta pelkkä järjestelmä ja välineet eivät yksinään riitä. Tarvitaan laadukkaita ja hyödyllisiä tietovirtoja. Assinen painotti laadun syntyvän tietovirtoja hyödyntävien osaamisesta ja aitojen käyttäjätarpeiden ratkaisemisesta. Eli yhteistyö asiantuntijoiden välillä on olennaista.

TUHA-verkosto on muodostunut nimenomaan yhteistyön edistäjäksi ja asiantuntijoiden osaamisen kanavoimiseksi yhteisiin hankkeisiin. Avauspuheenvuorossaan verkoston puheenjohtaja Ella Bingham (Aalto-yliopisto) nosti yhdeksi esimerkiksi verkoston ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan Avoimen tieteen koordinaation välisen yhteistyön tutkimusaineistoihin liittyvissä asioissa.

Seminaarissa kiinnitettiin huomiota myös yhteistyön ja yhteentoimivuuden kansainvälisyyteen, sillä metadatan tietovirrat eivät tunne rajoja. Euroopanlaajuisesti toimivat Eurooppalaiset avoimen tieteen pilvipalvelut (European Open Science Cloud, EOSC) rakentavat ja tarjoavat jo nyt tutkijan käyttöön palveluita, joilla tutkimuksesta saadaan yhteismitallisempaa sekä tietoja virtaamaan yli maa- ja tieteenalarajojen.


TUHA-verkoston seminaari 9.4.2019 Minerva-torilla. Tapahtuman wikisivu ja esitykset osoitteessa https://wiki.eduuni.fi/x/bDhXBQ

European Open Science Cloud osoitteessa www.eosc-portal.eu