Tutkimustietovarannon rakentaminen vaatii laajasti eri toimijoiden yhteistyötä

Tutkimuksesta kerätään metatietoja useisiin organisaatiokohtaisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin tietokantoihin. Vihdoinkin ollaan siirtymässä kohti aikaa, jossa kertaalleen kerättyjä metatietoja voidaan näppärästi siirrellä palvelujen välillä niin, että tietojen manuaalisen syöttämisen sijaan annetaan tehokkaiden palvelinten, nopeiden verkkojen ja koneluettavien rajapintojen hoitaa tehtävänsä.

Käytännössä toimivan metatietojen siirtojärjestelmän rakentaminen ei kuitenkaan ole yksinkertainen asia. Tehtävässä onnistuminen vaatii runsaasti eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja yhteistä kokemusta siitä, mihin tarkoitukseen näitä järjestelmiä rakennetaan. Tutkimustietovarannon osalta tätä työtä ohjaa ja valtakunnallisesti koordinoi kokenut ohjausryhmä. Ohjausryhmä kokoontuu vuonna 2018 kuusi kertaa. Jokaisen ohjausryhmän kokouksen jälkeen Tutkimustietovarannon blogiin kirjoitetaan lyhyt yhteenveto kokouksessa keskustelua herättäneistä aiheista.
Viimeisimmässä ohjausryhmän kokouksessa pohdittiin, miksi Suomen kannattaa laittaa resursseja kansalliseen tutkimustietovarantoon. Keskustelua käytiin tunnistettujen käyttötapausten ja konkreettisten hyötyjen avulla. Tutkija hyötyy esimerkiksi siitä, että laatiessaan rahoitushakemusta tai hankeraporttia verkkolomakkeelle, hän voi lisätä omat julkaisunsa esimerkiksi valitsemalla aukeavasta pudotusvalikosta. Tutkija saattaa joutua raportoimaan kymmeniä, jopa satoja, artikkeleita pitkäaikaisen hankkeen lopuksi tai naputtelemaan samojen artikkelien tiedot kymmeniin rahoitushakemuksiin. Julkaisujen hakutoiminto on nyt jo Virta-julkaisutietopalvelun kautta käytössä Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen raportoinnissa. Ohjausryhmä päätti, että jatkossa julkaisutiedot ovat hyödynnettävissä myös CSC:n laskentaresurssien jatkohakemuksen yhteydessä.

Ohjausryhmä keskusteli myös tutkijan yksilöllisestä tunnistamisesta, joka on tutkimustietovarannossa edellytys tutkimusta kuvaavien metatietojen yhdistämiseksi oikean tutkijan tietoihin. Perinteinen tapa tunnistaa tutkijoita on perustunut tutkijan nimeen. Samannimisiä tutkijoita voi kuitenkin olla useita, tutkija voi eri tilanteissa käyttää eri nimiä ja tutkijan nimi voi muuttua. Kansainvälisesti kehitetty ratkaisu on ORCID-tunniste, jonka on luonut itselleen maailmassa jo yli 4 miljoonaa tutkijaa. Ohjausryhmä haluaa lisätä ORCID-tunnisteen hyötyjä Suomessa. Hyötyjen saavuttamiseksi esiteltiin joukko uusia käyttötapauksia ohjausryhmän seurattavaksi. ORCIDista lisää tutkijatunniste.fi -sivulla.
Tutkimustietovarantohankkeen ohjausryhmän helmikuisen kokouksen muistio on luettavissa täällä.


Lisää tutkijatunnisteesta voit lukea osoitteesta https://tutkijatunniste.fi ja https://orcid.org.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s